Aineistoja

Yhdistys laatii ja jakaa jäsenistölleen jäsentiedotteita ym aineistoja kolme-neljä kertaa vuodessa.
Liity jäseneksi niin saat parhaat tiedot itsellesi.

2022 päättyneet hankkeet ja niiden raportit

Kalasta viisaasti Kuolimolla: Kalasta viisaasti Kuolimolla_VARELY-1094-2020_hankkeen_loppuraportti_28022020-30092022

Saimaannieriäkannan seuranta: Pro Kuolimo-Saimaannieriäkannan seuranta-hankkeen VARELY-52-2022 Loppuraportti

Pro Saimaannieriä: Pro Kuolimo-ProSaimaannieriä-hankkeen VARELY-637-2021 Loppuraportti 2021-2022X

Saimaannieriän suojelun opastaulut

Toteutettiin Kalasta viisaasti Kuolimolla hankkeessa.

Suomi:

Saimaannieriä opastustaulu 1422,4 x748,99

Saimaannieriä opastustaulu 750×750

Englanti:

Russ:

Taulujen sijaintikartat: Saimaannieriä opastaulujen sijaintikartat 15052022

Taulujen rakennekuva: Kalasta viisaasti Kuolimolla Tiedotustaulujen rakenne 15052022

Taulujen sijaintiluettelo:

Pro Saimaannieriä hanketilaisuus 15.11.2021 aineistot

Muistio tapaamisesta: Pro Saimaannieriä hanketilaisuus muistio 15112021

Liitteet:

Prosaimaannnieriä

Elinvoimainen saimaannieriäkanta

Nieriän_emokalastot_ja_istutukset_Kuolimo_15.11.2021

PISARA+ tiedote 20.

Kaupunki järjestää Nuijamiehessä seminaarin kestävästä maataloudesta 23.11.2021 klo 13.30-16

Maaperä on ravinnontuotantomme perusta, monimuotoinen eliöyhteisö ja ekosysteemi sekä myös merkittävä hiilen varasto tai hiilipäästöjen lähde. Maaperän roolista ja mahdollisuuksista hiilen sidonnassa ja varastoinnissa, monimuotoisuuden lisäämisessä ja vesistökuormituksen hillitsemisessä kertyy koko ajan uutta ja rohkaisevaa uutta tietoa, joka perustuu tutkimukseen sekä käytännön kokemuksiin.

Rohkeita ja ennakkoluulottomia tiennäyttäjien ovat muun muassa Baltic Sea Action Group, tutkijat ja sadat viljelijät, jotka tuottavat tietoa ja kokemusta sekä uusia ratkaisuja, sanoo vesiasiantuntija Raija Aura Lappeenrannan kaupungilta.
Kestävä maatalous, hiiliviljely, uudistava viljely voi olla yksi ratkaisu.

Asiantuntija heittää ilmaan kysymyksen: voiko maatalous olla hiilinegatiivinen – utopiaa vai oikeasti ratkaiseva mahdollisuus?

Hiiliviljely, mitä se on?

Hiiliviljelyllä tarkoitetaan viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäävät hiilen sitoutumista ja varastoitumista maaperään. Hiiliviljely on keskeinen osa uudistavaa maanviljelyä ja tulevaisuuden ruuantuotantoa. Siinä käytettävät viljelymenetelmät parantavat maan kasvukuntoa kokonaisvaltaisesti.

Asian voi kiteyttää niin, että hiili ja ruoka viljellään samoilla pelloilla, Aura sanoo.

Lisää hiiliviljelystä: Ruoka ja hiili viljellään samoilla pelloilla – Carbon Action

Olemme saaneet koolle huippujengin

Lappeenrannassa järjestettävän seminaarin puhujat ovat kaikki alansa huippuosaajia, kokeneita ja asiastaan aidosti innostuneita tekijöitä ja vaikuttajia.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautuminen, linkki ilmoittautumiseen avataan ihan pian. Tilaisuus myös striimataan YouTube kanavalle, josta sitä on mahdollista seurata kahden viikon ajan tilaisuuden jälkeen. Linkki julkaistaan myöhemmin.

Puhujat

Juuso Joona – Maaperä on kaiken tuotannon ja maanviljelyn perusta

Juuso Joona on luomuviljelijä ja tutkija Tyynelän tilalla Joutsenossa. Juusolla on tavoitteet korkealla, mutta samalla saappaat tukevasti maassa ja kädet syvällä tuotannossa kotitilalla Joutsenossa. Juuso on tutkija, rohkea tienraivaaja ja avoin uusille asioille. Juuso on mukana useissa hankkeissa, mm. kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan muokkausmenetelmien vaikutusta maaperän mikrobimonimuotoisuuteen. Maataloustoimittajat palkitsivat Juuson aktiivisena viestijänä vuotuisella Tiedonjyvä-palkinnolla toukokuussa 2021. Juusolle maa on kuin iho, jota tulee kohdella hyvin ja kunnioituksella.

Se on yhtä ohut ja yhtä tärkeä elin maapallolle kuin iho ihmiselle. Kemialliset torjunta-aineet ovat hyvin haitallisia iholle eli maaperälle ja sitä kautta vesille, hyönteisille ja lopulta ihmiselle” kertoo Juuso Joona Ylen Radion Suomen sunnuntaivieraana huhtikuussa 2020.

Maaperä on muutakin kuin fyysinen kasvualusta, ravinteita ja vettä. Maaperä on oma rikas ekosysteemi, fyysinen, kemiallinen ja biologinen kokonaisuus. Miten maaperä voi, riippuu siitä, kuinka maaperää hoidetaan ja siitä huolehditaan.

Maa nähdään mekaanisena alustana, joka pitää kasveja pystyssä. Kasvia ruokitaan ravinteilla ja muu hoidetaan myrkyillä pois. Meidän täytyisi kuitenkin nähdä maa tärkeänä tuotannontekijänä ja pitää siitä huolta, jatkaa Juuso Joona Ylen Radion Suomen sunnuntaivieraana huhtikuussa 2020.

Lisää Juusosta:
(29) Juuso Joona kertoo hiiliviljelystä – YouTube
Ilmastonmuutosta vastaan taisteleva viljelijä jätti peltonsa kyntämättä ja antoi matojen mellastaa – kova maa muuttui äkkiä kuohkeaksi ja joustavaksi | Yle Uutiset | yle.fi
Maataloustoimittajat palkitsi Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan uudistavan viljelyn nostamisesta julkiseen keskusteluun – Maatalous – Maaseudun Tulevaisuus

Heikki Setälä – Maaperä on monimuotoinen eliöyhteisö

Heikki Setälä on Helsingin yliopiston kaupunkiekologian professori ja sanavalmis, radiostakin tuttu maaperäekologian guru. Heikki kertoo elävästi lempilieroistaan ja änkyrimatojen tärkeästä roolista ja merkityksestä maaperän hedelmällisyyteen. Pikkupoikana suurin kiinnostuksen kohde olivat ötökät, etenkin maan sisällä elävät lierot. Pikkupojan rakkaus ja uteliaisuus luonnonilmiöihin ei ole vähääkään haalistunut ikävuosien myötä.

Kasvatin äidin hillopurkeissa leppäkerttuja, lieroja ja kovakuoriaisia, kertoo Heikki Ylen haastattelussa 2016. Silloin hän ei vielä ymmärtänyt maaperän eläinten tärkeää ekologista ja yhteiskunnallista roolia, joka avautui hänelle myöhemmin maaperätutkijana.

Eliöiden rooli maaperän rakenteelle ja ravinnontuotannolle on myös merkittävä. Kastelierot sekoittavat maakerroksia ja kuohkeuttavat maata. Lierot syövät ja kuljettavat leuoissaan hedelmällistä lehtikariketta ja sekoittavat eloperäistä maata syvempiin kerroksiin samalla lisäten mikrobien ja pieneliöiden toimintaa ja elinvoimaa.

Mitä runsaampi mikrobitoiminta on lierojen vaikutuksesta, sitä hedelmällisempi on maaperä, sitä isommaksi kasvit kasvavat ja sitä parempaa leipää me syömme, jatkaa Heikki Setälä Ylen haastattelussa 19.6.2016.

Lisää Heikistä:
Luonnontieteilijä pääsi Helvettiin – Heikki Setälä rakastaa ötököitä, lintuja ja luolia | Yle Uutiset | yle.fi
Sunnuntaivieras: Sunnuntaivieras Heikki Setälä rakastui Helvettiin | Audio Areena (yle.fi)

Eija Hagelberg – Maatalouden perustehtävä on ruuantuotantoa

Eija Hagelberg on Elävä Itämeri säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kestävän maatalouden projektijohtaja. Eija on ollut työssä mukana säätiön alkuajoista lähtien. Eija on aktiivinen verkostoituja ja pitää eri tahojen yhteen saattamisesta. Hän pyrkii vaikuttamaan maatalouspolitiikkaan mm. CAP-valmisteluissa ja tekee myös kansainvälistä yhteistyötä. Kaikkein mielekkäintä on aina kuitenkin työ suoraan viljelijöiden kanssa. Eija on kestävän ruoantuotannon suuri kannattaja ja wannabe -viljelijä.

Kestävä maatalous tarkoittaa ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti kestävää ruuantuotantoa. Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä tulee voida integroida mielekkäästi maatilojen perustoimintaan eli ruuantuotantoon, sanoo Eija Hagelberg BSAG.

Maatalouden perustehtävää eli ruuantuotantoa ei tietenkään pidä unohtaa tai sivuttaa. Uudet menetelmät eivät ole ristiriidassa tai rajoita viljelyä, päinvastoin, tehostavat tuotantoa, tukevat viljelijän työtä ja tilojen tuottavuutta. Voiko tämä oikeasti olla tottakaan!

Kestävä maaperän hoito on sen ydinasia. Koen tämän työn erittäin mielekkääksi, koska siitä hyötyvät niin ympäristö kuin viljelijät.”

Lisää Eijasta:
Eija Hagelberg – Baltic Sea Action Group (bsag.fi)

Maaperä viljelyn ja elämän edellytyksenä – seminaari maasta jalkojemme alla

Seminaarin teemoja ovat kestävä maatalous ja hiiliviljely sekä maaperä ja sen ominaisuudet ja mahdollisuudet globaalien haasteiden ratkaisuissa. Päivän polttavia globaaleja haasteitamme ovat ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen sekä ruuantuotanto ja vesien rehevöityminen. Voiko ratkaisu löytyä maaperästä, hiiliviljelystä ja kestävästä maataloudesta? Vastauksia etsitään tutkimuksen, kokemusten ja käytännön hankkeiden voimin.

Tilaisuus järjestettiin Kulttuuritila Nuijamiehessä ja siihen pääsee osallistumaan myös Lappeenranta Greenreality YouTube kanavalla https://youtu.be/vnfnlAI3htc

Tiistaina oli 23.11.2021 klo 13.30–16.00
Kulttuuritila Nuijamies, Valtakatu 39, 53100 Lpr ja YouTubessa https://youtu.be/vnfnlAI3htc

ohjelma

13.30–13.45 Tervetuloa, ilmoittautuminen ja kahvit

13.45–14.00 Tilaisuuden avaus

14.00–14.30 Änkyrimatoja ja muita öttiäisiä – maaperäekologin silmäys maan toimintoihin
Heikki Setälä, maaperäekologi ja professori, Helsingin yliopisto

14.30-15.00 Carbon Action
Eija Hagelberg, projektijohtaja, Baltic Sea Action Group (BSAG)

15.00–15.30 Uudistavan hiiltä sitovan viljelyn teoriaa ja käytäntöjä
Juuso Joona, viljelijä ja tutkija, Tyynelän tila

15.30–15.45 Kommenttipuheenvuoroina ajatuksia paikallisilta viljelijöiltä, Antti Arminen

15.45–16.00 Kysymyksiä ja keskustelu

Tilaisuus on maksuton ja avoin. Toivomme ilmoittautumisen: raija.aura@lappeenranta.fi Tilaisuuden järjestää Lappeenrannan kaupunki/Greenreality palvelut/PISARA+ hanke

Kiitos osallistujille

Lisätietoja:
Raija Aura, 040 5843 278, raija.aura@lappeenranta.fi
Maaperä viljelyn ja elämän edellytyksenä – seminaari maasta jalkojemme alla (ekarjala.fi)

PISARA+ Tiedote 17. Kosteikkopäivä Sammonlahden hulevesikosteikolla 27.8.2021

Tervetuloa Kosteikkopäivään Sammonlahden hulevesikosteikolle perjantaina 27.8.2021 klo 10-16

Jos sinua kiinnostaa Pien-Saimaa ja veden laatu, vesien puhdistaminen ja uudet innovaatiot, shungiitti ja mutapallot, LUT yliopisto ja tutkimus, kosteikot ja niiden toiminta, oikea osoite perjantaina 27.8. on Sammonlahden hulevesikosteikko. Otetaan ”varaslähtö” Lauantain 28.8. vietettävään Suomen luonnon päivään.

Päivän aikana pääset oppimaan ja kokemaan sekä tapaamaan oikeita tutkijoita ja tekijöitä. Tarjolla on tietoa kosteikoista, vesiensuojelusta, uusista menetelmistä ja kemikaalittomasta hulevesien käsittelystä, shungiittista ja mutapalloista sekä tietysti Pien-Saimaasta.

Kosteikolla järjestetään tasatunnein opastettu kosteikkokierros. Kierroksella seurataan huleveden matkaa kosteikon lävitse sekä opitaan ja nähdään, miten kosteikko toimii, miten se puhdistaa vettä ja sitoo hulevesissä olevia epäpuhtauksia ja ravinteita suodattimeen, kasvillisuuteen tai sedimenttiin altaiden pohjalla. Pääset kurkistamaan myös LUT yliopistolla kehitettyyn innovatiiviseen suodattimeen, joka perustuu shungiittimineraaliin ja EM-teknologiaa.

Kosteikolla on kaksi toimintapistettä, joissa lapset ja aikuiset pääsevät pelaamaan ja vaikka leipomaan omia mutapalloja. Tarjolla on myös virvokkeina mehua ja keksiä.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tapahtuman sopii kaikenikäisille. Tilaisuuteen ei tarvitse ennakkoilmoittautua. Sammonlahden hulevesikosteikko sijaitsee Lappeenrannan Rantaraitin varrella Sammonlahden matonpesupaikan ja uimarannan länsipuolella.

Tilaisuus on Lappeenrannan kaupungin Green Leaf 2021 vuoden tapahtuma, jonka järjestävät Lappeenrannan kaupungin Greenreality palvelut ja LUT yliopisto sekä PISARA+ ja SHEM-WP -hankkeet.

Lisätietoja:
Raija Aura, raija.aura(at)lappeenranta.fi,040 5843 278
Simo Sihvo, simo.sihvo(at)lappeenranta.fi, 040 6473 389
Satu-Pia Reinikainen, satu-pia.reinikainen(at)lut.fi, 040 5359 039

Kosteikkohankkeita

Virmajärven ensimmäinen kosteikko:

Savitaipaleen jätevesipuhdistamo

Tarkkailuraportteja

24v299 Savitaipaleen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailu kesä 2024

24v299 Savitaipaleen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailu toukokuu 2024

23v133 Savitaipaleen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailu talvella 2023

Savitaipaleen jätevesipuhdistamonen purkuvesien tarkkailu lokakuu 19v2807

Pien-Saimaan kosteikot

Kosteikkojen esite: Pien-Saimaan Kosteikkoesite 2017

Pien-Saimaan hyväksi tehty tutkimustieto

Tutkimustieto on koottu raportiksi jonka sähköinen versio löytyy netttisivuilta:
www.piensaimaa.fi

Tutkimus ja esitelmäaineistoja:

Puuaines puhdistamaan metsätalouden valumavesiä

Kenttäkokeita Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa

SYKEn suunnittelema menetelmä perustuu puumateriaalin hallittuun käyttöön suometsien
vesiensuojelurakenteissa ja vesistökunnostuksissa. Puuaineksen kykyä pidättää humusta ja ravinteita
sekä tehostaa pohjaeläin- ja kalatuotantoa tutkitaan kenttäkokein kolmella vesistöalueella: Keski-Suomessa
Saarijärven reitillä ja Joutsan Rutajärvellä sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo-järvellä.
Kuolimolla hankkeeseen osallistuvat myös Savitaipaleen lukion oppilaat.

Klikkaa artikkeliin Ympäristö.fi sivustolle: Puuaines_puhdistamaan_valumavesiä

Kuolimon vesistötarkkailua

Kuolimon vesistöntarkkailu 2022

Ohessa Kuolimon Kirvesselän 21.3.2022 vedenlaatumittaukset. pH anturi oli nyt tullut tiensä päähän ja sameusanturi näytti liian alhaisia arvoja (oikeat arvot ovat lähellä 0,7-0,8 FNU), mutta muuten mittaukset ovat kohtuu luotettavia ja tehty erinomaisissa olosuhteissa.

Kirvesselän eri syvänteiden välillä ei tämän perusteella ole suurta eroa, tosin humusyhdisteitähän ei nyt edes epäsuorasti saatu kiinni pH anturin ollessa viallinen. Se, että happi oli hieman enemmän kulunut vyöhykkeessä 25-31 m itäisimmällä syvänteellä johtuu ennen kaikkea siitä, että alusvesi siellä oli puolisen astetta muita syvänteitä lämpimämpää. Laitteistossa on kaapelia 30,5 m.

Näkösyvyydessä oli vain 40 cm eroa noiden syvänteiden välillä. Myös Kiesilänjoessa virtasi ti 8.3.2022 eli pari viikkoa aiemmin aivan kelpo vettä.

Raporttit:
Kuolimo_&Kiesilä_Mittaukset 21_03_2022

Kiesilä_Mittaukset 21_03_2022

Antti Haapala
hydrobiologi
antti.haapala@ely-keskus.fi
Kaakkois-Suomen ELY keskus, Lappeenrannan sivutoimipiste

Kuolimon vesistöntarkkailu kesällä 2021

Ohessa mittaustulokset, ne olivat niin pirstaleina että kohtuu vaivalla sain ainoastaan syvimpien eli 30 m syvyykisen mittaukset ulos laitteesta. Keskisimmän eli ”maakuntarajasyvänteen” tuloksia ei ole lainkaan, mutta ne olivat kaikilta osin samaa luokkaa kuin kahdella muulla Kirvesselän syvänteellä. Kaikilla pisteillä vesi oli erittäin kirkasta sameusarvojen ollessa alle 0,5 FNU ja näkösyvyyksien vaihdellessa 3,5 – 3,7 m väliltä. Sillä Mustanselällä/ Mustalahdenselällä oli myös 3,7-3,8 m: siltäkään erillisalueelta ei ole YSI mittaustuloksia.

Pahoittelen, tämä kuitenkin johtui laitteesta, jolle on ominaista sadesäällä kerätä valtavasti huurua sisälasiin, ja siitä johtunevat myös tiedonsiirto-ongelmat. Laite korjattiin takuuhuoltona Britanniassa.

Tulokset ovat erillisinä työkirjoina tässä tiedostossa. Kuolimo_mittaukset_elokuu_2021

Antti Haapala

hydrobiologi
antti.haapala@ely-keskus.fi
Kaakkois-Suomen ELY keskus, Lappeenrannan sivutoimipiste
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi

Kuolimon vesistötarkkailu kesällä 2020

Tämä näytteenottokerta jää nyt joksikin aikaa viimeiseksi Kirvesselän alueen syynäykseksi, jatkossa tuonne
mennään mahdollisten ongelmien ilmaannuttua. Pohjillakin erinomainen happitilanne, äärimäisen
alhainen sameus (mittausvirhe on tosin noin 0,5-0,7 yksikköä alakanttiin) ja erinomainen näkösyvyys
osoittavat ettei isompia probleemeja tuolla vesialueella ole. Selvää on, että Kiesilänjoki edelleen tuo
alueelle tummimmat vedet ja suurimman virtaamansakin takia on suurin typpi- ja fosforikuormittaja
Rovastinojan-Siparinojan ohella. Vertailun vuoksi tässä on Kauriansalmen sillan tulokset maaliskuun
tapaan. Kiesilänjoelta tuleva humuspitoisempi vesi myös laskee aavistuksen verran koko
Kirvesselän pH tasoa (noin 0,5 – 0,7 pH yksikköä aivan pintavettä lukuun ottamatta); tämä ilmiö on
tullut todettua jo aiemmin. Muualla Kuolimolla veden pH on tasan 7, nyt myös Likalahdella jonka
vesi oli tarkkailukerroista puhtain tähän astisista.

Raportti: Kopio Kuolimo_Kiesilä_Kaurians_Mittaukset 20_08_2020

Parhain terveisin:

Antti Haapala
hydrobiologi
antti.haapala@ely-keskus.fi
Kaakkois-Suomen ELY keskus, Lappeenrannan sivutoimipiste

20v586 KUOLIMON VESISTÖTARKKAILU TALVELLA 2020

Kuolimon vesistötarkkailu kesällä 2019

Saimaan vesistötutkimus Oyn raportti No 498/18:

Kuolimon vesistötarkkailu kesällä 2019 -19v2806

Kuolimon vesistötarkkailu talvella 2018

19v411 KUOLIMON VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2018 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986 – 2018

Saimaan vesistötutkimus Oyn raportti No 498/18:

klikkaa 18v498KuolTalvi

Kuolimon vesiensuojelun yleissuunnitelma oli esillä Olkkolan Hovissa 19.9.2017 klo 17.30. Ohessa lehtijuttu tilaisuudesta.

Kiesilänjoen_valuma-alueen_tila-M-Simpura-02052017

Kuolimoilta-kunnantalolla-27102016

Kaakkois-Suomi-ELY-Visa-Niittyniemi Kuolimo-ja-valvonta-27102016

Etelä-Savo-ELY-Juho-Kotanen-Kuolimon-valuma-alue-ja-kuormistus-27102016

Näe pintaa syvemmälle opas

Kuolimon vesienhoidon yleissuunnitelma-alustava

Tiedote 17. Mutapalloilla tehoa hulevesikosteikon toimintaan

Kuolimon ympäristötarkkailun yhteenveto 2013

Kuolimon_purot_pdf

Karhoismajan-vesireittien-kunnostussuunnitelma-DItyo-2007

Kotijarvi-kuntoon-hakesuodatustutkimus-2005

Mediassa:

Saimaan-Parantaja-Raija-Aura-juttu-ESS-02112015

Kosteiikoartikkeli-LSS-25092015

Kuolimon-1-kosteikko-valmis-juttu-LSS-18092015

Kosteikkoasiamies-juttu-LSS-08052015

Vessat-säästävät-ympäristöä-Vesa-Roiko-Jokelan-juttu-LSS-19092014

Järven-muisti-tutkimusjuttu-Kari-Matti-Vuori-ESS-06032014

Kuolimon ensimmäinen kosteikko

Kapakk’ojan kosteikko Savitaipaleen kirkonkylän rannassa.
Suomen kaunein kosteikko, monet asiantuntijat totesivat avajaisissa.

Taustalla näkyy hyvinvointiaseman vuodeosaston ikkunat joista näkymä
kosteikolle toteutettiin tarkoituksellisesti.

Kapakk’ojan hulevesikosteikko vähentää Savitaipaleen kirkonkylän hulevesien aiheuttamaa kuormitusta Kuolimoon.

Kirkonkylän taajamassa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja kuten rakennuksia ja asfalttia, joilta sadevedet johdetaan vesistöön
tulvien ehkäisemiseksi. Sadeveden mukana Kuolimoon kulkeutuu vesistöä kuormittavia kiintoainesta ja ravinteita.
Tätä kuormitusta voidaan vähentää kosteikkojen avulla.

Kosteikoilla hidastetaan vedenvirtausta, jolloin kuormittavia aineita laskeutuu kosteikon pohjalle.
Myös kosteikon kasvillisuus ja pieneliöstö sitovat epäpuhtauksia vedestä. Tämän lisäksi kosteikot
lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön viihtyvyyttä.

Kapakojan hulevesikosteikon rakensi Savitaipaleen kunta syksyllä 2015. Kosteikon suunnittelua ja rakentamista ovat
tukeneet Pro Kuolimo ry, PISA+ hanke/ Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Kapak’ojan kosteikon factat:

valuma-alue              300 ha
pinta-ala                    3000 m²vesitilavuus              2500 m³
keskiylivirtaama     350 l/s
viipymä                      2 tuntia

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja sekä nuotiopaikkoja retkievästelyä varten. Uusia laavuja alueelle on rakennettu 2006 ja 2007 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Retkeilyn Infra-hankkeessa. Lisäksi vuosina 2011 ja 2012 esimerkiksi alueen pitkospuita on uusittu Savitaipaleen kunnan toimesta.

Kirkas vesi, kauniit rannat ja lyhyehköt etäisyydet sopivat erinomaisesti vaikka melontaan! Meloessa pääsee lähelle vettä ja jopa havainnoimaan vedenalaista elämää. Vesilintujakin voi nähdä läheltä, kun lipuu hiljalleen järvellä. Melonnan lomassa voi tehdä pysähdyksiä valokuvaamaan ja syömään eväitä rannoille tai laavuille.

Kävimme elokuussa melomassa parina päivänä eri puolilla Kuolimoa ja se oli kyllä ihana kokemus! Parasta oli täydellinen hiljaisuus ja rauha järvellä. Ensimmäisenä päivänä lähdimme melomaan Lepänkannon rannasta, jonne kanootin saa vietyä helposti autolla. Lepänkanto on upea hiekkaranta lähes Mikkelintien varrella, noin 7 kilometrin päässä Savitaipaleelta. Lepänkannon pitkä, matala hiekkaranta oli kivaa katseltavaa. Puut kumartuivat hienosti veden ylle ja pohjalla vaihteli kivikkoiset ja sileämmät kohdat, satunnaisine nuottaruohoineen. Kivikoissa näkyi myös kotiloja. Lue koko bloki: Ulkoilua Kuolimon äärellä

Etelä-Suomen virtavedet muutoksessa

Mimmi Simpura 2014

Luonnontilaiset virtavedet ovat vähentyneet voimakkaasti Etelä-Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen luontotyyppien uhanalaisuusselvityksen mukaan kaikki Etelä-Suomen virtavesien luontotyypit ovat uhanalaisia, ja näistä lähes 40 % on äärimmäisen uhanalaisia. Erityisen uhanalaisia ovat suuret virtavedet. Suurien jokien luonnontilaisuutta vähentävät muutokset maankäytössä, maatalouden hajakuormitus sekä vesi- ja rantarakentaminen. Ne aiheuttavat muutoksia jokien hydrologiaan (esim. virtauksiin ja tulvimiseen), veden laatuun ja siten eliöyhteisöihin. Lisäksi jokisysteemissä alaspäin mentäessä yläpuolisten alueiden maankäytön ja kuormituksen vaikutukset kertautuvat. Pienempien virtavesien uhanalaisuuden syynä ovat metsätalouden toimenpiteet, kuten ojitukset ja hakkuut, sekä ojien perkaus, jotka muuttavat alueen virtaamia ja valuntaolosuhteita sekä voivat lisätä eroosiota ja muuttaa uomien rakennetta.

Kukaskoski. Kuva: Iida Valjakka

Muutokset virtavesien luonnontilassa vähentävät virtavesien monimuotoisuutta. Ihmistoiminnan vaikutuksesta esimerkiksi virtavesiympäristöille tyypilliset tulvaniityt ja kosteikot ovat vähentyneet huomattavasti. Suomessa valuma-alueet ovat metsä- ja suovaltaisia, minkä seurauksena luonnontilaisessa virtavesistössä on paljon puuainesta. Esimerkiksi peratuissa virtavesissä suurimmat puun kappaleet ja kivet on kuitenkin poistettu uomista. Tavallisesti ihmistoiminta yksipuolistaa uomien rakennetta ja lajistoa.

Virtavesien tilaa voidaan arvioida veden fysikaalis-kemiallisten tekijöiden perusteella, uoman ominaisuuksien (hydrologia ja morfologia) perusteella sekä biologisten ominaisuuksien perusteella. Veden fysikaalis-kemialliset tekijät määräävät paljolti esimerkiksi vesistön tuotantotason. Uoman morfologia muodostaa eliöiden fyysisen elinympäristön. Monipuolisessa uomassa on vaihtelevuutta ja paljon erilaisia pienelinympäristöjä kuten kiviä ja muuta pohjamateriaalia, runkoja ja kasvillisuutta. Hydrologia, eli uoman virtausolosuhteet, vaikuttaa myös eliöyhteisön muodostumiseen; monimuotoisuutta lisää vaihtelu suvantopaikkojen ja koskiosuuksien välillä. Veden laatu ja uoman ominaisuudet määräävät osaltaan biologiset ominaisuudet. Virtavesille tyypillisiä eliöitä ovat erilaiset pohjalevät, vesisammalet, vesiselkärangattomat, kalat ja sammakkoeläimet. Vesiselkärangattomista suuren osan muodostavat erilaisten korentojen, vesiperhosten sekä surviaissääskien toukkavaiheet. Suurimpien kirkasvetisten jokien ravintoverkot ovat omavaraisia, mutta pienemmät virtavedet ovat riippuvaisia maalta peräisin olevasta orgaanisesta aineesta.

Vesiperhosen toukan ravinnonpyyntiverkkoja Kiesilänjoella. Kuva: Iida Valjakka

Yksi osa gradussani on arvioida hydromorfologisia tekijöitä Korpijärvi-Kirvesselkä vesireitillä. Osa reitin koskista on kunnostettu perkauksen jäljiltä ja reitin hydromorfologian on arvioitu olevan erinomainen. Paikoittain reitillä näkyy kuitenkin ihmisen aiheuttamia muutoksia hydromorfologiassa, ja sen vuoksi tilan arviointi tehdään syksyllä uudestaan. Lisäksi reitin ekologisen tilan arviointi tehdään uudelleen. Edellinen arvio perustuu suppeaan aineistoon. Arvioinneissa otetaan huomioon luontaiselle eliöstölle arvokkaiden elinympäristöjen monimuotoisuus ja laatu, sekä esimerkiksi uomien rakentamisaste, muutokset virtaamissa ja uomanoikaisut. Näistä yhdessä vedenlaatutietojen kanssa muodostuu kattava kuva vesireitin kunnosta.

Lopuksi vielä tämän hetken kuulumisia; kuivan kauden alivirtaaman vesinäytteet on haettu ja analysoitavana parhaillaan. Tiedon keruu kirjaston maisemissa jatkuu ja kentälle palataan näillä näkymin syyskuussa.

Gradu -tutkimus käyntiin Kiesilässä!

Pro gradu -tutkimus Kiesilänjoella on viimein saatu aluilleen. Konkreettiset toimet Kuolimon hyväksi käynnistyivät huhtikuun lopulla, kun vähälumisen talven jälkeen, “tulvahuipun” aikoihin, saimme Kari-Matti Vuoren kanssa haettua ensimmäiset vesinäytteet Korpijärvi-Kirvesselkä reitiltä. Näytteiden avulla selvitetään Korpijärvi-Kirvesselkä reitin veden laatua reitin eri osissa. Veden laatu voi eri näytepaikkojen välillä vaihdella paljonkin riippuen monista tekijöistä. Paikallisesti veden laatuun vaikuttavat esimerkiksi maankäyttömuodot osavaluma-alueella, valuntaolosuhteet sekä veden vaihtuvuus ja sekoittuminen. Näytepaikkojen veden laadun eroista voidaan päätellä mahdollisten kuormituslähteiden sijainteja.

Vesinäytteista analysoidaan veden kemiallisia ominaisuuksia, joilla on vaikutusta ekosysteemien muodostumiseen ja siten suoraan myös vesistön virkistyskäyttöön. Tärkeitä veden laadun mittareita ovat esimerkiksi fosfori- ja typpipitoisuus, happipitoisuus, sameus, kiintoaine, pH ja väri. Myös paljon muita ominaisuuksia voidaan analysoida riippuen tutkimuksen tarkoituksesta. Jokaisen itse tarkkailtavissa olevia veden laadun suureita ovat esimerkiksi veden väri, näkösyvyys, sameus, haju sekä leväesiintymät.

Tällä hetkellä Korpijärvi-Kirveselkä reitti on eri osistaan joko erinomaisessa tai hyvässä kunnossa, kuitenkin Kuolimolla järven käyttäjät ovat havainneet verkkojen limoittumista ja veden tummumista sekä samentumista. Tämän vuoksi Kuolimon valuma-alueella ryhdytään tekemään selvityksiä, joista pro gradu -tutkimus Kiesilänjoella on ensimmäinen. Kun mahdolliset kuormituslähteet saadaan paikannettua, on mahdollista aloittaa Kuolimon puhtautta vaalivat toimet ajoissa ennen merkittävää veden laadun heikkenemistä.

Seuraavien vesinäytteiden haku ajoitetaan kuivaan kesäaikaan. Sitä ennen on tiedossa syventymistä alan kirjallisuuteen.

Aurinkoista kesän jatkoa!

Pro Kuolimoa yhteistyöstä kiittäen,

Mimmi Simpura